Banner Sub

PROJEKTIT

Rajapalojen kulta-kobolttikaivoshankkeen alustava taloudellisuusselvitys (PEA)

Hankealue sijaitsee Lapissa Rovaniemen ja Ylitornion kuntien rajalla, 35 km länteen Rovaniemen keskustaajamasta

Alue on helposti saavutettavissa asfaltoituja kantateitä sekä hyväkuntoisia metsäautoteitä pitkin. Tyypillinen peräpohjalainen matalapiirteinen vaarojen, soiden, lampien ja purojen kirjoma, pääosin moreenipeitteinen maisema hallitsee alueen topografiaa. Rajapalot sijaitsee keskimäärin 170 m korkeudella merenpinnasta.

Palokas in Rajapalot area

2023 Alustavan taloudellisuusselvityksen (PEA) pääkohdat

  • Hankkeen vahva taloudellinen perusta osoittaa nykyisen resurssin merkittävän arvon
    • Verojen jälkeinen nettonykyarvo 211 miljoonaa dollaria (NPV 5 %) käyttäen kullan hintaa 1 700 $/unssi ja koboltin hintaa 60 000 $/tonni5%(real) using $1,700/oz gold and $60,000/t cobalt
    • Kokonaiskustannukset (AISC) 824 $/unssi Au kaivoksen elinkaaren aikana
    • 82 000 unssia kultaa harkkoina ja 306 tonnia kobolttia rikasteena vuodessa käyttäen toimialan standardiprosesseja
    • 9 vuoden tuotantoaika, jolloin tuotetaan noin 700 000 unssia kultaa ja noin 2 800 tonnia kobolttia
  • 27 % verojen jälkeinen sisäinen korkokanta (IRR), 181 miljoonan dollarin alkuinvestointi
    • Vahva kassavirta, 338 miljoonan dollarin vapaa kassavirta vuosina 1–5.
  • 100 % omistettu matalien kustannusten hanke poliittisesti vakaassa ympäristössä
    • Maanalainen kaivos, käyttäen pääasiassa pitkäreikälouhinta
    • 95 % kullan saanti painovoima-CIL-menetelmällä
    • Vähäiset infrastruktuuritarpeet
  • PEA antaa pohjan hankkeen merkittävälle resurssikasvupotentiaalille
    • Rajapalojen esiintymät ovat kaikki avoimia syvyyssuunnassa, mistä esimerkkinä syvin lävistys Palokkaassa: 30,8 m @ 5,1 g/t kultaekvivalenttia 553 metrin syvyydestä

11 000 hehtaarin maa-alue, jossa on poraamattomia kohteita hankealueen ja muiden merkittävien kultaesiintymien välillä, kuten Rompaksen esiintymä (paras lävistys 6 m @ 617 g/t Au) 8 km länteen Rajapaloista

  1. AISC is a non-IFRS metric. For definition see Technical Background section below.

Hankkeen vahva taloudellinen perusta osoittaa nykyisen resurssin merkittävän arvon

Rajapalojen PEA luo mielenkiintoa

  • Matalat operointikulut
  • Maanalaisen kaivoksen vähäiset ympäristövaikutukset
  • Perinteiset rikastusmenetelmät, korkea kullan saanti
  • Stateginen hanke Euroopassa

Rajapalot olisi merkittävä eurooppalainen kullan ja koboltin tuottaja toiminnassa ollessaan

  • Pääsy valtakunnan sähköverkkoon, 100 % uusitutuva energia
  • Eurooppalaista koboltintuotantoa korkeilla ympäristövaatimuksilla
  • Koboltti on kriittinen raaka-aine EU:n akkuekosysteemille ja omavaraisen kiertotalouden tavoitteille

Resurssin merkittävä kasvupotentiaali

Rajapalojen ja Rompaan välisen alueen huomattava malminetsinnällinen potentiaali

2022 10 19 Img 3.1024x0

Rajapalojen esiintymät jatkuvat avoimina

  • Pitkiä lävistyksiä syvällä, esim Palokas 30.8m 5.1 g/t AuEq 553m syvyydellä
  • Hyvä jatkuvuus syvyyssuunnassa
  • Suunnitellut kairaukset kasvattavat systeemiä

Kaivossuunnittelu ja talous

  • Selkeä esiintymä, josta voidaan louhia 85 % kultaresursseista pitkäreikälouhinnalla ja cut & fill -menetelmällä
  • 9 vuoden toiminta-aika, sisältäen ylösajon ensimmäisenä vuonna
  • 1,2 miljoonan tonnin vuosituotanto, louhintaa kolmessa esiintymässä samanaikaisesti

louhinnan Aikataulu

Perinteiset rikastusmenetelmät, korkea kullan saanti

  • Rikastamo 1,2 miljoonan tonnin vuosikapasiteetilla perinteisellä, matalariskisellä prosessilla
  • 95 % kullan saanti harkoiksi yksinkertaisen vapaan kullan metallurgian ansiosta
  • 87,6 % koboltin saanti sulfidirikastuksella

Prosessikaavio

Yksinkertaiset infrastruktuuriratkaisut

  • Pääsy valtakunnan sähköverkkoon, 100 % uusitutuva energia
  • Parhaat käytännöt vedenhallinnassa sisällytetty projektin suunnitteluun
  • Täysin eristetty rikastushiekka-allas
  • Kaikki alueen infrastruktuuri mahdollistaa itsenäisen toiminnan
  • Ei tarvetta teiden, siltojen tai majoituksen rakentamiselle